Siirry sisältöön

Keskeiset oppimiskäsitykset

Jani Siirilä & Eevastiina Gjerstad
Julkaisuvuosi: 2024
|
Haaga-Helia

Taustaa

Oppimiskäsityksellä tarkoitetaan tutkittuun tietoon perustuvaa käsitystä siitä, mitä on tieto, mitä on oppiminen, millaisia periaatteita oppimiseen sisältyy ja mikä on opettajan rooli. Oppimiskäsitykset ovat kasvatustieteen ja pedagogiikan tärkeimpiä taustaoletuksia ja käytännön välineitä. Niiden tunteminen ja soveltaminen ovat opettajan olennaisimpia taitoja. Keskeisiä oppimiskäsityksiä ovat behavioristinen, humanistinen, kognitiivinen, konstruktivistinen ja sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys.  

Oppimateriaali sisältää äänimuodossa viiden oppimiskäsityksen tiivistettynä määrittelyt, historialliset taustat ja pedagogiset seuraukset. Kokonaisuuden osaamistavoitteena on tutustuttaa lukija keskeisiin oppimiskäsityksiin. Oppimateriaali on tarkoitettu ensisijaisesti ammatilliseksi opettajaksi opiskeleville, mutta siitä on hyötyä kaikille oppimisen ja opetuksen erilaisista ilmiöistä kiinnostuneille.

Oppimateriaalin sisältö liittyy Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun opintojaksoon Oppimisen ja opetuksen lähtökohdat. Kuunneltavassa muodossa oleva sisältö tarjoaa vaihtoehtoisen tavan tutustua keskeisiin oppimiskäsityksiin.

Oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Ohjaavia kysymyksiä oppimateriaalin sisäistämiseen

Etsi oppimiskäsityksiä kuuntelemalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Millainen ihmiskäsitys oppimiskäsityksen taustalla on? 
  • Miten oppimiskäsitys määrittelee oppimisen? 
  • Mihin opiskelijoiden motivointi perustuu?  
  • Minkälaista vuorovaikutusta suositaan?
  • Minkälaisia pedagogisia haasteita eri oppimiskäsitysten soveltamisessa on?
  • Miten ja millä perusteella oppimistulos arvioidaan? 
  • Miten eri oppimiskäsitykset eroavat toisistaan?
  • Mitkä ovat oppimiskäsitysten heikkoudet ja vahvuudet opettajan ja opiskelijan näkökulmista?

Podcast 1: Behavioristinen oppimiskäsitys – Ihminen ärsykkeisiin reagoijana

Vaihtoehtoinen teksti

Podcast 2: Kognitiivinen oppimiskäsitys – Ihminen tiedon prosessoijana

Vaihtoehtoinen teksti

Podcast 3: Humanistinen oppimiskäsitys – Ihminen arvokkaana persoonana ja oppijana

Vaihtoehtoinen teksti

Podcast 4: Konstruktivistinen oppimiskäsitys – Ihminen tiedon rakentajana

Vaihtoehtoinen teksti

Podcast 5: Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys – Ihminen sosiaalisten suhteiden ja kulttuurin muovaamana oppijana

Vaihtoehtoinen teksti

Oppimiskäsitysten soveltamisesta

Usein puhutaan kahdesta perusasenteesta opettamiseen, kahdesta opettamisen kulttuurista, jotka useimmiten kytkeytyvät edellä kuvattuihin oppimiskäsityksiin (Rauste-Von Wright, Von Wright & Soini 2003). Yhdelle on ominaista hallintakeskeisyys: opettaja viitoittaa tien ja on vastuussa siitä, että tietä seurataan. Taustalla on oletus, että ihminen pyrkii suorittamaan hänelle annetut tehtävät. Toiselle on ominaista pyrkimys luoda oppimisympäristö, joka tarjoaa oppilaalle ongelmia, keinoja, ohjausta ja tukea. Taustalla on oletus, jonka mukaan ihminen pyrkii ymmärtämään maailmaa, etsiä syitä ja selityksiä.

Voidaan ajatella, että kummatkin tavat lähestyä opetusta ovat mielekkäitä sen mukaan, minkä opettamisesta kulloinkin on kysymys. Jokaisessa oppimiskäsityksessä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Taitava opettaja osaa muodostaa niistä itselleen ja eri tilanteisiin sopivan käyttöteorian.

Lähteet

  • Gjerstad, E. 2020. Opetuksen ja oppimisen perusteet. Kasvatustieteen perusopintojen kurssi Hämeen kesäyliopistossa. Vain opiskelijoille jaettu materiaali.
  • Hakkarainen, K. 2003. Kollektiivinen älykkyys. Psykologia, 38(6), 384–401.
  • Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 6. Uudistettu painos. WSOY.
  • Jussila, J. 1999. Opetus, opiskelu ja tietämään oppiminen. Teoksessa Kansanen, P. & Husu, J. (toim.) Opetuksen tutkimuksen suuntaviivoja (ss. 31-43). Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, Tutkimuksia 2013.
  • Lee, C. B., Koh, N. K., Cai, X. L., & Quek, C. L. 2012. Children’s use of Meta-Cognition in Solving Everyday Problems: Children’S Monetary Decisionmaking. Australian Journal of Education, 56 (1), 22–39.
  • Nevgi, A. & Lindblom-Ylänne, S. 2009. Oppimisen teoriat. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja (ss. 194-236). WSOYPro.
  • Rauste-Von Wright, M., Von Wright, J. & Soini, T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Luku 7: Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisia seurauksia (ss. 139–176). WSOY.
  • Saari, A. & Harni, E. 2014. Kyyhky ja opetuskone: inhimillisen ja ei-inhimillisen yhteenliittymiä B.F. Skinnerin behaviorismissa. Kasvatus & Aika, 9 (1), 41–55.
  • Säljö, R. 2004. Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY.
  • Tynjälä, P. 1999. Oppimisen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Tammi.
  • Wilson, N.S. & Bai, H. 2010. The relationships and impact of teachers’ metacognitive knowledge and pedagogical understandings of metacognition. Metacognition Learning, 5, 269–288.

Kuva: Haaga-Helia