Tekstitys  

LW: Tervetuloa podcastimme keskusteluja kestävän matkailun polulta pariin, teemana. tänään meillä on Sustainable Travel Finland kehittämispolun patikoinnin tuomat hyödyt –  ja tämän jakson tavoitteena on tarkastella polulla etenemistä ja määränpäätä. Elikkä loppu tavoitteena olevaa Sustainable Travel Finland merkkiä. Minä olen Liisa Wallenius ja olen Carbon neutral experience 2.0 hankeesta, joka on mahdollistanut tämän podcastin teon.  

ja hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto ja kolmetoista Uusimaalaista kuntaa. Tänään meillä on studiossa vieraina Pipsa Liljedahl Visit Finlandista  

PL: moikka  

LW: ja Antti-Petteri Kurhinen Haaga Helia ammattikorkeakoulusta.  

AK: Moi, 

LW: Tervetuloa. Kiva että pääsitte tänään tänne. Kertoisitteko nyt aluksi itsestänne ja työstänne hieman?  

PL: Jes. mä tosiaan toimin Visit Finlandilla projektikoordinaattorina kestävän matkailun projekteissa.  Viime vuosina mä oon ollut erityisesti kehittämässä STF hubia, eli sitä STF-ohjelman digipalvelua. Sen lisäksi mä oon ollut mukana kehittämässä kaikki erilaisia sisältöjä STF-ohjelmaan ja ollut tiimissä kehttämässä itse ohjelmaa. Sitten tiimin kanssa yrityksille ja destinaatioille….  Mistä mun nimen voi osa yrityksistä vaikka tuttu. On ihan meidän asiakaspalvelusta eli eli on tosi paljon neuvonut yrityksiä destinaatioita ohjelman ja STF-hubin parissa.  

LW: Hyvä kiitos. Mä just mietin, että varmaan osa kuuntelijoista ne ketkä on on mukana näissä tän STF-merkin teossa niin varmasti tunnistaa sun nimen. Kiva, sitten Antti ole hyvä,  

AK: Saa nähdä tunnistaako joku myös minut, että olen siis Antti Petteri Kurhinen Haaga-Heliasta ja toimin siellä matkailuliiketoiminnan lehtorina ja tiimi koordinaattorina ja olen myös yksi Haaga Helian restonomikoulutuksen kestävän kehityksen koordinaattoreita.  

LW: Kiitos Antti. Aivan varmasti niin tän huikean uran aikana niin varmasti on paljon ammattilaisia tuolla kentällä kenen kanssa olet ollut tekemisissä. Tässä tulikin hyvät introt. Hyvä käsitys siitä, että miksi, miksi juuri Pipsa ja Antti on tänään meillä täällä,  siitä STF-polun ja Hubin kehittämisestä ja tukitoimista vankkaa kokemusta Pipsalla … ja sitten Antilla juurikin koulutuksesta kestävästä matkailusta ja sitten myöskin projektiyhteistyöstä yritysten kanssa. Ja meillä niin restonomikoulutuksessa niin kaikki opiskelijat tutustuvat tähän STF-polkuun. Se on haluttu tuoda sitä mukaa koulutukseen. Mutta jos siirrytään ekan teemaan, elikkä miksi? Miksi tulisi yrityksen hankkia tämä Sustainable travel Finland merkki, niin mistä ajatus tähän on lähtenyt ja  milloinka se on lähtenyt käyntiin tän ohjelman rakentaminen, Pipsa,  

PL: STF-ohjelman taustalla on 2018 ja 2019 vuosina tehty projekti Arktinen kestävä matkailu destinatio. Ja tuon projektin aikana selvitettiin kestävän matkailun nykytilaa, haasteita ja kehittämistarpeita Suomessa ja tän tästä oli selvitys ja sen tulokset. Sitten loi pohjaa. STF- ohjelmaan eli sieltä nousi tarve, tarve erilaisille asioille, joita paketoitiin sitten ohjelman sisälle ja 2020 STF-ohjelma sitten aukesi yrityksille …  ihan kaikille yrityksille pilotin jälkeen 

LW:  ja mitäs sitten sen 2021, vai sanoitko? 

PL:…  2020 

LW: …  jälkeen niin niin miten minkälaista kehitystä? Sitten siinähän on on tietysti ollut tätä pandemiaa tässä välissä 

PL: niin joo on ollut monenlaista kehitystä tässä vuosien varrella. Sinänsä se STF:n perusrakenne on pysynyt alusta asti samana, eli edelleen on 7-askeleen kehittämispolku ja esimerkiksi kestävän matkailun opas on yksi tärkeimpiä työkaluja ohjelmassa, mutta ehkä yksi näkyvimmistä kehitystoiminta mitä on tehty niin viime vuonna oli 2023 syksyllä vaihdettiin tota digipalvelua eli otettiin käyttöön ihan uusi STF-Hub niminen palvelu ja niin kun vaikka se ohjelman sisältö onkin pysynyt samana, niin esimerkiksi tuon palveluvaihdossa sitten vähän vai muutettiin STF-polun askeleiden järjestystä ja vähän tarkennettiin sisältöä. Ehkä suurin etu tässä on ollut se, että me on saatu yksi osoitteeseen kaikki työkalut eli ei ole enää niin kun opas tuolla ja hiilijalanjälki laskuri jossain muualla vaan on kaikki yksi osoitteessa. 

Ehkä mä kerron vähän vielä lisää kehitystoimista. Meillä on tää kesämatkailun indikaattorijärjestelmä, jota on rakennettu tässä viime vuosien aikana. Se aloitettiin jo 2019, mutta 2022 alkaen sitä on saatu niinku oikeasti otettua käyttöön ja sitten tän indikaattorit datan pohjalta on nyt julkaistu kaksi kestävän matkailun tila -raporttia…  ja niitä jatketaan niiden julkaisua jatkossakin…   ja paljon tehty monenlaisia pienempiä työkaluja tässä kanssa ja kehitetty lisää sisältöjä kestävän matkailun oppaaseen ja tehty tämmöisiä niin kun yritysten STF- polun kulkemista … sitten STF hubin. Siellä on yksi työkalu mikä on aiemmin herättänyt jo… tai asia mikä on aiemmin jo herättänyt ongelmia niin sertifikaatin valinta siihen on tehty sertifikaatti työkalu, mutta se on edelleen semmoinen asia mitä mihin yritykset kaipaa.  

LW: Kyllä apu ja se on ollut ollut myöskin sellainen asia mistä… kun ollaan noissa meidän hankkeen työpajoissa keskusteltu ja …on otettu hyvin vastaan se että sieltä pystyy oman toimialan mukaan sitten vähän paremmin selaamaan niitä…   

puhuttiinkin tuossa paljon näistä avuista matkailuyrittäjille niin se, että siellä on käytännön työkaluja…. niin niin jos mietitään sitä että mitä etua tai tän STF-merkin saaminen … hankkiminen tuo yrityksille STF-ohjelmassa  

PL: STF-merkistä voi olla monenlaista hyötyä yritykselle. Toiset yritykset voi saada eri hyötyjä kun jotkut muut … jos lähdetään luettelemaan, niin esimerkiksi kun ottaa kestävyystyön haltuun ja osaa viestiä siitä hyvin, niin sillä voi parantaa mainetta, ei ehkä olettaen, että että maine on huonoa ilman sitä kestävyystyötä, mutta että sillä voi niin kun tehdä sitä vielä kirkkaammaksi. Sitä mielikuvaa mikä yrityksestä syntyy. 

…mm sitten on mahdollisuus parantaa yhteistyömahdollisuuksia. Tiedän että on yrityksiä, jotka on voittaneet kilpailutuksia STF-merkin tai sitten muuten hyvin tehdyn kestävyystyön ja raportoinnin takia, vaikka vaikka yritys olisikin tarjonnut korkeampaa hintaa kun kakkoseksi jäänyt tarjous. … aa sitten on niin kun rahoitusmahdollisuus. Eli tiedän että on taho jotka on ottanut käyttöön kestävyyskriteerit ja sitten STF- merkki täyttää sen kriteerin ja esimerkiksi on esimerkkejä tuolta Lapista. Siellä on toi ely-keskuksen investointitukea ilmeisesti helpompi saada STF-merkin kanssa ja sitten …  öö olisiko se ollu OP- Pohjola jossa on…  öö lainalle pienemmät marginaalit kun on se kestävyyskunnassa ja vaikka STF-merkki saatu. 

Sitten…  aa kun STF-ohjelma on tarkoitus on ollut luoda tämmöiset selkeät raamit ja selkeä polku siihen kestävyystyöhön ja raportointiin, niin sen avulla on sitten helpompi myös ottaa tää kiristyvä vastuullisuusraportti ja sääntely haltuun mikä tuolta noista EU regulaatiota ja valuu toki ensiksi isoille yrityksille, mutta sitten myös tota arvoketjun kautta pienimmille yrityksille myös. Ja sitten toki niin kun kuluttajat tutkitusti haluaa tehdä kestäviä kulutuspäätöksiä, mutta teot ei välttämättä vielä ole ihan samalla tasolla sen aikomuksen kanssa, niin STF-merkki on sitten selkeä merkki kuluttajalle kanssa nähdä mikä tuote on kestävä ja mikä yritys toimii hyvin eli annetaan sitten työkalu myös kuluttajalle. Tehdä niitä kestäviä valintoja.  

LW: Entäs sitten mitä sanoisit, Pipsa? Miksi kannattaa lähteä tälle STF-polulle?  

PL: No yksi syy on ainakin se, että pitää pysyä kehityksessä mukana. STF-polku on siihen helppo ja hyvä työkalu tai en nyt tiedä onko se aina oikeasti helppo, mutta käytännössä yksi osoitteen takana eli kestävyys, työn tekeminen ja kestävä matka on kehittäminen on ihan koko matkailualan elinehto tällä hetkellä ja se sääntely mistä mainitsinkin niin se kiristyy, direktiivejä ja ….  STF- ohjelmassa kuitenkin tällä hetkellä on yritetty kehittää ohjelmaa niin, että siellä on myös työkaluja siihen miten ottaa haltuun näitä direktiivejä ja valmistautua niihin ennen kuin ne on jo voimassa ja STF-ohjelma on suomalaisille matkailuyrityksille kehitetty työkalupakki, jotta sitten saa helposti yksi osoitteesta kestävän matkailun kehittämisen haltuun ja ihmisethän haluaa edelleenkin matkustaa, mutta se tulisi tehdä niin kestävästi. 

Kun on mahdollista, että esimerkiksi eihän se Suomessa toimiva yritys voi vaikuttaa siihen kansainväliseen lentomatkustamiseen, mistä tulee päästöjä, mutta suomalainen yritys voi vaikuttaa. Vaikuttaa siihen, että asiat tehdään mahdollisimman hyvin siellä missä heidät toimii, mihin mihin he voi itse vaikuttaa.  

LW: Aivan. Antti, mä annan nyt sulle puheenvuoron ja kertoa kestävän matkailun koulutuksesta ja mitenkä Haaga Helia on mukana tässä Sustainable travel Finland ohjelmassa ja polulla.  

AK: Joo, kiitoksia. Haaga-Helian on oikeastaan pitkä historia tässä minä itse henkilökohtaisesti olen ollut jo vuonna 2019, kun oli ensimmäisiä sitten finlandia academyn yrityksille suunnattuja niin STF koulutuksen, niin mä oon ollut silloin jo mukana, mutta Haaga helian osalta niin tää kaikki on alkanut. Siis yhteistyö alkanut jo yli 3 vuotta sitten. Silloin meidän koko oppilaitoksen vastuullisuudesta tai vastuullisuustyötä koordinoi osaamisalan johtaja Kiti Häkkinen, jolla oli hyvät suhteet Visit Finlandiin ja hän piti hyvin tärkeänä sitä, että Haaga-Helia Suomen suurimpana restonomi kouluttajana toisi oman panoksensa siihen, että STF-ohjelma niin juurtuisi sekä oppilaitosten käytäntöihin,  että myös sitten …  öö matkailualalle, kun opiskelijat valmistuisivat meiltä … ja noin yli 3 vuotta sitten hän aloitti Visit Finlandin kanssa niin sanotun train the trainer – ohjelman, jonka tavoitteena oli kouluttaa niin Suomen matkailukoulutuksessa olevat opettajat, siis sekä toisen asteen että korkea asteen opettajat. STF mukaan sillä tavalla, että että he voisivat sitten kouluttaa omia opiskelijoitaan ja näin kun he valmistuisivat niin ja voisivat viedä niin STF-tietoutta yrityksiin tai sitten he olisivat valmiimpia itse toimimaan yrityksissä, joilla on STF-merkki. No sitten samaan aikaan restonomikoulutuksessa niin aloitettiin pilotoimaan kestävän kehityksen koordinaattoreita. Silloin sovittiin, että me Haaga-Helian osalta ja koko tän treenit ja trainer verkoston osalta niin oltaisiin niitä jotka sitten vedettäisiin sitä niinku oppilaitosten puolesta ja heti silloin tehtiin jo tiettäväksi, että tästä ei tulisi Haaga-Helian juttua vaan että me oltaisiin noin kaksi vuotta sitä koordinoimassa ja sen jälkeen siirrettäisiin kapula jollekin toiselle oppilaitokselle. No sitten Visit Finland teki virtuaalisen alustan trainer ohjelmalle, johon sitten kutsuttiin kaikkia matkalla opettaja liittymään ja siellä jaettiin sitten tietoa STF:stä ja ja opettajat sai jakaa keskenään tietoa miten he olivat käyttäneet niin STF-ohjelmaani omassa koulutuksessaan ja…. 

Sitten esimerkiksi meiltä haagahelialasisa, niin opettajat pääsivät myös STF-polulle niin sanottuihin edu-tunnuksen, ettei perustivat niin kun tällaisia omia yrityksiään ja saivat sillä tavalla niin käyttöönsä, niin STF-digitaalisen materiaalin ja pystyvät näkemään, että miten miten yritykset sitten voisivat sitä käyttää ja miten he etenisivät tällä polulla. Ja tätä käytettiin sitten myös opetuksessa, että demottiin opiskelijoille, että millä tavalla niin STF-polku etenee. 

Ja niinku tossa sanoin niin ihan alkumetreillä sovittiin että tää ei ole Haaga Helian juttu vaan tämä on koko suomen matkailukoulutuksen juttuja sen takia tämän vuoden alusta niin me siirrettiin training trainer verkoston vetovastuu Jyväskylän ja ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen vetämälle hankkeelle.  

LW: No niin siinä tuli hurjasti jää ohjelmasta ja miten Visit Finlandilta voi saada apua tai tukea tähän omaan toimintaan matalimman kynnyksen apu löytyy yritykselle STF-hubia. 

PL: Siellä ehkä tämmöinen selkein avun lähde on kestävän matkailun opas, jossa on paljon tietoa kestävyydestä yleisesti ja sitten on nää omat omat ohjeet ja usein kysytyt kysymykset, jotka sitten auttaa nimenomaan sen STF-hubin käytössä ja sitten STF-hubissa on toki paljon myös näitä muita työkaluja. Siellä on se hiilikuri eli hiilijalanjälki laskuri mainittu se sertifikaatti työkalu ja sitten itsearviointi, joka on tosi hyvä siihen, että yritys kun täyttää itse lomakkeen niin saa sitten. 

Sieltä vastaukseksi käytännössä asiat, jotka on jo tehty oksti ja asiat mitä pitäisi vielä kehittää, niin niiden avulla on sitten helppo lähteä viemään kehitystä eteenpäin. Sitten toinen selkeä paikka saada apua on Visit Finland akatemia. Siellä on tarjolla STF-perusvalmennus ja sitten paljon STF jatkovalmennusosio moduuleja erilaisista aiheista…  ja valmennuksia useimmiten ostaa alueorganisaatiot ja hankkeet yritysverkostoille, mutta valmentajilta voi toki myös tilata sitten ihan yrityskohtaista sparrausta. 

Tarvittaessa hyvä joo ja sitten siinä vaiheessa kun yritys on saanut sen STF-merkin niin sitten se on tota, yritys itse listaa itsensä sinne STF-merkin saaneiden yritysten joukkoon ja ja sitä kautta he saa näkyvyyttä kansainvälisesti. Eli yritys itse vie tuotteensa datahubin laittaa datahubissa STF-merkin ja sitä kautta nousee Visit Finland piste comiin ja on mahdollisuus nousta toki sitten muidenkin datahubin hyödyntäjiä ja sitten verkkosivuille sitä kautta  

LW: elikkä sitä näkyvyyttä erilaisissa markkinointitoimissa. Hyvä no siirrytään sitten tähän matkailun koulutuksen kenttään…  niin, Antti miten matkailu kestävä kehitys näkyy siellä matkailun koulutusohjelmassa?  

AK: Joo, kyllä vaan se näkyy erittäin selkeästi, että silloin kun me suunniteltiin pari vuotta sitten niin uutta opinto ohjelmaa, niin otettiin siihen ihan tällaiseksi. 

Kantavaksi teemaksi vastuullisuus kestävä kehitys sillä tavalla, että se on osa pakollisia opintoja. Sitten toisaalta myös opiskelija halutessaan voi saada niin tämmöistä lisää osaamista tietoja, taitoja liittyen kestävään kehitykseen aloitetaan tästä pakollisuudesta, niin meillä Haaga-Helian kaikki restonomikoulutuksen opiskelijat suorittavat niin sanottuihin restonomin avain osaamisiin liittyvän kurssin vastuullinen elämystalous sen kurssin sisältönä. 

On yleinen johdanto vastuullisuuteen tietysti vastuullisuuden pilarit oo reilun matkailun pelisäännöt kiertotalous, matkailun turvallisuus öö ja sitten tietysti yksi keskeisenä osana STF -ohjelma eli jokainen restonomi. 

Opiskelija niin niin saa perustiedot siitä mitä STF-ohjelma tarkoittaa. Kenelle se on on tarkoitettu. No sitten jos ajatellaan muita meidän opintoja niin aina tietysti kurssilla mietitään sitä, että mitä juuri mitä erityistä juuri tämän kurssin sisältöön liittyisi sellaista, että se siinä olisi yhteys kestävään kehitykseen tai vastuullisuuteen. Meillä restonomi monimuotokoulutuksessa on on 2 kurssia, jossa me sovelletaan ihan tätä STF-polkua. 

Vastuullisen matkailun yrityksen perustamisessa, niin siinä opiskelijat ryhminä perustavat yrityksen joka heti alkumetreiltään on sellainen, että se liikeidea perustuu vastuullisuuteen ja ja tällä kurssilla edellytetään, että opiskelijat miettivät, että miten STF-polun eri vaiheita he voisivat hyödyntää tän yrityksen perustamisessa esimerkiksi sillä tavalla, että he hyvin tarkkaa tutkivat niin vastuullisen matkailun periaatteet tai mitä mitä sanotaan vastuullisuus viestinnästä ja niin poispäin.  

He myös miettivät sitä, että millainen sertifikaatti heidän yritykseen olisi hyvä sitten kun se olisi se yritystoiminnassa. Toinen kurssi vastuullisen matkailuyrityksen johtaminen, niin siinä me käytetään STF- polkua sillä tavalla, että katsotaan, että mitä siellä yritysten kehittämisohjelmassa kerrotaan siitä, että millä tavalla pitäisi vastuullista yritystä johtaa työntekijöiden näkökulmasta, mitä holistisesti vastuullinen yritys, millaista henkilöstöjohtamista he pitävät, he käyttävät…  eli hyvin monella tavalla, niin vastuullisuus liittyy meidän matkailu ja vieraanvaraisuus alan koulutukseen.  

LW: Kiitos Antti, Elikkä tosi tosi laajasti ja tässähän tuli hyvä kuvaus siitä, että mitä tosiaan opiskelijat oppii ja miten he soveltaa tätä, että se ei ole vaan vaan tutustumista, vaan sen soveltamista. Niitä valmiuksia kertyy.  No, miten Antti sitten itse hyödynnät tätä STF, tää opetuksessa niin? 

AK: Tietysti aina silloin kun on esimerkiksi tuo vastuullinen elämystalouskurssi, niin katsotaan ihan, että miltä STF-hubi näyttää ja ja katsotaan se video mikä on joka mun mielestä tosi hyvä opiskelijat sitten käyttävät tuntiharjoituksissa benchmarkkauskseen niin sellaiseen yritykseen, joilla on STF- merkki ja esimerkiksi tutkivat, että millaista vastuullisuusviestintää näillä yrityksillä on. Sitten toisaalta, niin me kyllä keskustellaan meidän opiskelijoiden kanssa myös ihan kriittisistä asioista liittyen STF…  vaan esimerkiksi juuri sellaisista asioista, että miksi miksi yrityksen kannattaisi tai pitäisi lähteä tähän polulle mukaan ja ja myös semmoisesta asiasta, että tunteeko sitten loppuu käyttäjä matkailija suomessa STF-merkin siten, että se vaikuttaisi myös heidän matkailukäyttäytymiseen ja sitten tällä tavalla toisi jotenkin etua yrityksille joilla on merkki. Siis ihan tämmöistä liiketoiminnallista etua. .. 

Mä tapaan esimerkiksi muiden korkeakoulujen edustajia ulkomailta ja ja aina kun on sellainen tilanne niin mä kerron aina myös STF- polusta ja siitä että miten se on on meidän vieraanvaraisuus ollaan ja matkailun opinnoissa mukana ja ja tosi kiinnostuneita. Kyllä ollaan tästä kaikesta STF työstä mitä Suomessa on tehty.  

LW: Toi oli hyvä tää kun kerroit pohdinnasta siitä että mitä etua se yritys siitä saa että sehän on on siellä yrityksellä tosi tärkeä pointti että mitä hyötyä sitten sen liiketoiminnan. Moni yrittäjä on mikroyrittäjä. Pienyrittäjä on paljon töitä, että sitten se tavoite pitää olla siihen liiketoimintaan suhteutettu. Voitko kertoa tän jotain esimerkkejä oppilastatoista oli jo ne omat yritykset mitkä perustetaan tai ideoidaan niin minkälaisia projekteja toimeksiantoja?  

AK: Jos aluksi puhutaan hetki näistä opinnäytetöistä niin aina silloin kun heidän restonomi opiskelijoilla opinnäytetyön aihe jotenkin liittyy vastuullisuuteen niin. Tietysti STF on sellainen asia, niin siinä teoriaosuudessa, että kyllä se täytyy niin kun sen pohdiskelu sisällyttää siihen mukaan. .. Öö esimerkiksi yksi esimerkkinä voin kertoa, tänä vuonna valmistui tosi hieno työ, jossa tutkittiin sitä, että kuinka valmiita suomalaiset olisivat käyttämään junaa niin vapaa ajan ajan matkailussa ja Liisa sullahan on myös muita esimerkkejä opinnäytetöistä 

LW: on tällainen, tää oli jo vuodelta 2020. Opinnäytetyö, jossa tutkittiin, että että mitenkä tälläiset sertifikaatit ja ekolabelit vaikuttaa matkustajan majoituspaikan varaukseen ja ja tässä oli haastateltu sataviisikymmentä suomalaista matkailijaa ja tästä tutkimuksesta kävi ilmi, että tai naiset ovat huomattavasti tietoisempia näistä ympäristövaikutus tekijöistä ja pyrkivät valitsemaan, mutta sitten kuitenkin niin siihen varauksen tekemiseen. Tästä haastateltujen ryhmästä, niin kaksikymmentäviisi prosenttia ainoastaan niinku tietoisesti tekivät, että nyt valitsen jonkun majoituspalvelun, jolla on joku merkki. Ja mä ymmärsin Pipsaa, että teidän tutkimuksissa samansuuntaista… 

PL: Joo noissa ei nyt ollaan itse tehty, mutta mitä luetaan näitä booking ja muiden alustojen tutkimuksia, niin sehän on tosi samansuuntaista. Mutta toivon, että jos nyt toi tehtäisiin se olisi eri lailla koska toi on ollut silloin kun STF- merkki oli vasta otettu käyttöön.  

LW: Suurkiitos että olitte tänään täällä.  

PL: Kiitos 

AK: Kiitos 

LW: kiitos kuuntelijoille niin toivottavasti pysytte kuulolla tulevaisuudessakin. Meillä on tulossa tänne myöskin sitä yritysten ja destinaatoiden  elikkä matkailualueiden edustajia kertomaan ja minkälaista se sitten ollut ja minkälaisia ratkaisuja on tehty tämän suhteen. 

Nyt on osa Uudenmaan liiton rahoittamaa Carbon Neutral Experience 2.0 hanketta. Meidän toimintaa voi seurata myöskin facebookin ja linkedinin kautta. Hankkeen kotisivulta löytyy lisätietoa. cne.fi , kiitos.