Litterointi jaksosta.  

Keskustelijoina Annariikka Rosendahl (AR) kiertotalousasiantuntija Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Liisa Wallenius (LW) lehtori ja projektityöntekijä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Edvard Lindfors, projektipäällikkö Yrkeshögskolan Novia. 

AR: Tule kestävän matkailun kehittämispolulle!’ Kerromme podcastsarjassamme Lähtisitkö matkaan siitä”, mitä matkailuyritysten Sustainable Travel Finland -kehittämispolku sisältää ja miten yritykset ovat sen kokeneet. Toivomme, että innostut mukaan kestävän matkailun kehittämispolulle! 

AR: Tervetuloa kuuntelemaan podcast jaksoa Lähtisitkö matkaan. Tämä podcast on osa Uudenmaanliiton rahoittamaa Carbon Neutral Experience 2.0 projektia. Nimeni on Annariikka Rosendahl ja toimin hankkeessa Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun kiertotalousasiantuntijana. Tänään toimin tämän podcastin emäntänä 

Tällä kertaa täällä studiossa kanssani ovat Liisa Wallenius ja Edvard Lindfors!  Hauskaa, että tulitte mukaan! 

LW: Hei! Tervehdys! Toimin matkailun lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Olen siis Liisa Wallenius ja projektityöntekijänä CNE2-hankkeessa. 

EL: Ja moi, mä oon Edvard Lindfors toimin ammattikorkeakoulu Novian projektipäällikkönä. Tässä hankkeessa ja mä oon saanut työskennellä näitten matkailuyrittäjien kanssa ihan hands-on tämän projektin ajan. Hauska olla täällä. 

AR: Tämän Carbon Neutral eli CNE 2.0 projektin yhtenä konkreettisena tavoitteena on saada yrityksiä aloittamaan ja saamaan päätökseen Sustainable Travel Finland eli STF-polku ja sitä kautta edistää Uudenmaan matkailusektorin matka kohti hiilineutraaliutta.  

LW: Matkailun liiketoiminnassa kestävä kehitys ja vastuullisuusasiat ovat olleet pitkään esillä. Itse asiassa matkailun vastuullisuutta on kehitetty kahdeksankymmentäluvulta alkaen. 

EL: Joo, mutta mulle nää vastuullisuus ja kestävyyskäsitteenä ne yleensä menevät vähän sekaisin. 

LW: No et ole varmaan ainut. Tämä vastuullisuus ja nämä käsitteet pohjautuvat Krippendorfin konseptiin ja …tänä päivänä tosiaan näitä käytetään synonyymeinä tai kuulee käytettävän synonyymeinä, mutta vastuullinen matkailu tarkoittaa sitä, että ottaa vastuun kestävyydestä. 

AR: Totta. Tämä asiahan tosiaan ei ole mikään uusi, eikä kovin monimutkainen. 

 
LW: Olen ollut Haaga-Heliassa pitkään ja ensimmäisillä kursseilla parikymmentä vuotta sitten jo pohdittiin opiskelijoiden kanssa, että miten yritykset huolehtivat vastuullisuudesta. Miten he valitsevat yhteistyökumppaneita…  ja silloin käytettiin esimerkkinä esimerkiksi liikematkatoimistoa ja heidän tällaista systeeminsä kartoittaa, sitä miten he haastattelevat, miten he tutustuvat (yrityksiin), ennen kun he tekevät sopimuksen erilaisten hotellien tai muiden yritysten kanssa. Ja tosiaan niin omien toimien ja vastuullisuustekojen analysointi on nykyisin tosi tärkeätä yrityksille ja ne halutaan tuoda esiin strategiassa ja viestinnässä. 

EL: Niinpä, nykyisin niin kukaan ei voi oikein sivuuttaa tätä aihetta kestävä matkailu. Samaa mieltä, ei ole vaihtoehtoa! 

LW: Ei ole, ei voi muuta kuin tehdä kestävän kehityksen valintoja huomioiden luontoympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen ympäristö. Ilmastotavoitteet koskettavat meitä kaikkia. Jokaisen on toimittava, jos haluamme, että tulevaisuudessakin ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus omakohtaisiin matkailuelämyksiä valitsemissaan kohteissa luonnossa, suurkaupungeissa ja niin edelleen. 

 
EL: Joo, ja sitten Visit Finland on laatinut tämmöiset kestävän matkailun periaatteet, joihin se sitoutuu ja periaatteet on jaettu ekologisiin sosiokulttuurisiin ja taloudellisiin periaatteisiin. 

AR: Kansainvälisesti Suomi on valtiona sitoutunut vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Sitä kutsutaan Agenda 2030:ksi ja tähän kokonaisuuteen liittyy kestävän kehityksen tavoitteet. Niitä aika usein kutsutaan nimellä SDG tai SDGs, tosiaan aika monta nimeä, ne tulivat voimaan vuoden 2016 alussa. 

Samoihin aikoihin tehtiin Pariisin ilmastosopimus ja vuonna 2021 laadittiin Glasgow ilmastosopimus, jonka tavoitteena on kirittää ilmastotoimia, kuten päästöjen vähennystä. 

LW: Aivan, mutta meidän piti puhua oikeastaan tästä STF kehittämispolusta. 

Elikkä mennään vähän sinne lähemmäs ruohonjuurta nyt.  

EL: Joo. 

AR: Todella, on hyvä, että te pidätte jotain rotia. Tässä puhutaan siis ensin siitä mikä on STF- polku. 

EL: Tämä polku varmaan on joillekin kuuntelijoille tuttu, mutta ehkä olisi hyvä tarkentaa, koska se välillä voi olla vähän sekava. Annariikka, haluatko sä podin emäntänä alustaa tätä? 

AR: Toki kuten moni meistä saattaa tietää Sustainable Travel Finland merkki lyhennettynä STF- merkki on kokoava sateenvarjomerkki vastuulliselle vastuullisille yrityksille tai siis yritykselle, jotka saavat liikevaihtoa, matkailusta ja matkailualueille eli detonaatioille Suomessa. STF-merkki on suunniteltu erityisesti niille yrityksille, jotka palvelevat kansainvälisiä matkailijoita. 

EL. Suomihan on tässä ihan oikein edelläkävijä, mutta moni maa tulee tässä perässä ja kansainvälisesti toimiva yrityshän on periaatteessa mikä vaan yritys, johon voi astua kansainvälinen asiakas… Ja tästä STF:stä ja Suomesta, niin mehän ollaan täällä ihan edelläkävijä, mutta moni maa tulee tässä perässä.  

LW: Ihan ensimmäinen, Norja on ollut ensimmäinen, joka otti tällä käyttöön tällaisen vastaavan merkin ja sitten Slovenia seurasi perästä ja nykyisin myös Ruotsissa ja Sveitsissä on tällaisia merkkejä. Sveitsi merkillä on hauska nimi Swisstainable. 

EL: Mun mielestä se on aivan huippu.  

AR: kaiken kaikkiaan STF on Visit Finlandin kehittämä kokonaisuus, jolla kannustetaan ja autetaan suomalaisia matkailuyrityksiä ja matkailualueita kunnianhimoiseen liiketoimintaan tavalla, joka on kannattavaa, pitkäjänteisesti kehittyvää ja ennen kaikkea vastuullista ja kestävä. Kun tässä yhteydessä sanotaan kestävää, tarkoitetaan systemaattista kestävyyttä tavalla, joka huomioi sekä sosiaaliset, kulttuurilliset, että ympäristölliset näkökulmat. Tavoitteena on kestävän kehityksen lisäksi myös se, että suomalainen matkailuala kukoistaa ja että se kehittyy, ja kasvaa juuri vastuullisen matkailun kentässä. 

EL: Saat sen kuulostamaan vaikealta ja jotenkin kaukaiselta. Eikö kyse pohjaltaan ole siitä, että pidetään huolta niin luonnosta, kulttuurista niistä ihmisistä ja yhteisöistä.  

LW: Kyllä vaan. Ja se kokonaisuus on kuitenkin varsin käytännöllinen. Ja esim. se yritys, joka on STF polulla, tekee toimenpiteitä, jotka ovat juuri sille järkeviä ja suhteessa sen kokoon. Siksi puhumme SFT- kehittämispolusta. 

EL: Puhutaan siis polusta tai oikeastaan, ja tarkemmin ottaen kehittämispolusta, jossa on seitsemän (7) askelta, jotka kaikki menevät silleen vierekkäin ja ohjaa sua rakentaen eteenpäin. Ja lopputuloksena on tämä kehittämissuunnitelma, joka sitten on sun tukena, kun menet eteenpäin tästä.  

Mun silmissä, siis kun näen tämän STF merkin jollain yrityksellä niin se kertoo minulle, että tämä yritys on sitoutunut kehittämään sitä toimintaansa, he eivät suinkaan ole valmiita siinä mutta ovat valmiina kehittämään toimintaansa vastuullisempaan suuntaan. 

AR: Tämän podcast sarjan aikana siis astellaan tuolla polulla, kuunnellaan miten yritykset ovat matkansa tulla polulla ja sen vaiheissa kokeneet, mutta tänään vasta valmistaudutaan matkaan.  

LW: Aivan näin teemme. 
EL.   Mä olen valmis.  

AR: Keskustallaan hetki siitä miksi STF ohjelma on tärkeää. 

LW: No pikaisesti äsken just mainittiin, että mitä polku tavoittelee, eli mikä on se päämäärä tällä. Nyt me lähdetään astelemaan polkua, mihin ollaan menossa. Mutta hyvin tärkeää on myös muistaa miksi, miksi nämä tavoitteet ovat tärkeitä. 

EL: Matkailuhan helposti sivuutetaan jotenkin. Eikä ajatella semmoisena isona businessina, mutta sehän on oikeasti iso business myös täällä Suomessa. Ja se tuo monelle yritykselle ja työntekijälle tuo leivän pöydälle.  

 Mutta kun puhutaan matkailusta ei voi sivuuttaa näitä liikkumiseen liittyviä päästöjä ja massaturismin tuomia haittoja paikallisille ja yhteisöille. ja sen vuoksi on päivänselvää, että myös matkailuliiketoiminnan pitää olla mukana kestävän kehityksen edistäjänä. 

AR: Joo, 
LW: Ja, myös globaalilla tasolla edistetään näitä aiheita. Aikaisemmin sivuttiin Glasgow’n julistusta ja siinä on tehty suunnitelma matkailulle maailmanlaajuisten (ilmasto)tavoitteiden tukemiseksi.  

AR: Glasgow’n julistus ilmastotoimista matkailussa on tärkeä nosto!  Myös STF-kehittämispolku ohjaa ottamaan kantaa kasvihuonepäästöjen määrään, ja pohtimaan toimenpiteitä näiden vähentämiseksi.  

EL: Paikallisyhteisöiden huomioiminen on vähintään yhtä tärkeää. Myös muut sosiaaliset aspektit on hyvä ottaa huomioon.  

AR: Ympäristöasioiden näkökulmasta mukaan on tärkeä ottaa ilmastomuutoksen lisäksi myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli biodiversiteettikato ja oikeastaan, jos ollaan tarkkoja, yleensä tämä planetaaristen rajojen tunnistaminen ja niiden rajoihin asettuminen. 

LW: Eikä pidä unohtaa ympäristömuutokseen sopeutumista tai matkailuliiketoiminnassa mukana olevien eläinten kohtelua. 

EL: STF siis tavoittelee parempaa liiketoimintaa ja matkailuelämyksiä, joita voi nauttia hyvällä omallatunnolla ja pitää oikeasti huolta siitä, että matkailu oikeasti tuo jotain hyvää. 

AR: CNE 2.0 Projektin aikana olemme kohdanneet lukuisia matkailualan yrityksiä, erilaisilla foorumeilla. Me on järjestetty työpajoja, infotilaisuuksia ja me emme ole olleenkaan vielä valmiit. Te kaksi kuitenkin olitte liikkeellä aivan ensimmäisinä, Jos muistan oikein teillä, oli ilo haastatella alkukartoitukseen lukuisia yrityksiä. 

LW: Kyllä vain, keskustelimme hankkeessa mukana olevien kuntien matkailuyrittäjien kanssa. Kaiken kaikkiaan 22 keskustelua, joissa puhuttiin kestävästä matkailusta, yrityksen toimista, niistä, jotka ovat jo käytössä, minkälaisia haasteista he kokevat, kiinnostuksesta tulla mukaan STF-polulle. Matkailu ja vieraanvaraisuusala on laaja ja meillä on monen alan yrittäjiä ja yritysten koko vaihtelee suuresti. Vastuullisuusteot ja -tavoitteet ja miten kulkee STF-kehittämispolkua – se suhteutuu aina yrityksen toimintaan ja siihen kuinka laajaa se toiminta on. Jokainen kulkee näin ollen omaa polkuaan.  
 
Uudellamaalla on paljon mikroyrityksiä, jotka toimivat muutaman hengen voimin ja monen kausi kattaa yhden tai kaksi sesonkia, ja näin ollen resurssit ja vastuullisuusaskelten laajuus on tosi erilainen kuin kansainvälisten esim. hotelliketjujen strategian suunnittelu ja heidän toimensa kestävän matkailun suhteen.  
 
 

EL: Se, joka on hauskaa on, että moni näistä pienistä toimijoista toimii jo suht vastuullisesti ehkä jopa jo ekonomisista syistä ei tilaa turhaan ainesosia, ei halua heittää mitään hukkaan. Monet palkkaavat paikallisesti ja ovat aktiivisesti mukana tukemassa oman paikkakuntansa kulttuuripuolta ja tapahtumia. Näistä moni ei kuitenkaan näe sitä, että nämä kaikki asiat kuuluu juuri siihen vastuullisuustyöhön. 

AR: Tämä on varmasti totta, itsekin mä olen huomannut, että yrityksellä saattaa olla paljonkin vastuullisia tekoja tehtynä. Oliko haastattelutuloksissa jotain, joka yllätti teidät? 

LW: No, tosi montaa yritystä kiinnosti STF ja kuitenkin vain pieni osa on lähtenyt mukaan – tämä selittyy usein aikaresurssilla. Mikroyrityksessä se liiketoiminnan pyörittäminen vie aikaa. Ja sitten oli näitä keitä byrokratia pelottaa ja se että kontrolloiko tämä (STF) jotenkin meidän toimintaa, ja miten tämä säännöstelee meidän toimintaa.  

Esimerkiksi tällainen yksi kommentti, minkä voisin kertoa: ”toimimme vastuullisesti ja olemme verkostoituneet alueen muiden yrittäjien kanssa, en oikeasti näe miten joku merkki tai sertifikaatti muuttaisi asiaa” 
eli tätä ei nähdä sellaisena, joka toisi toiminnalle lisäarvoa.  

AR: Tuo on ymmärrettävää, mutta toisaalta harmittavaa, mutta toisaalta asiaa mitä pitää huomioida jollain tavalla. 

EL: Joo. Ainakin kun ollaan menossa semmoiseen suuntaan, että ihan EU tasolla tulee vaatimuksia mitä tulee viherpesuun kuin raportointiin, että sun pitää yrityksenä pystyä todistamaan se, että sä teet, vaikka sä jo toimitit niin, niin pitää olla joku todiste siitä, että sä teet tätä työtä. 

.  

AR: Entä oliko jotain näissä haastatteluissa, mikä toistui usein? 

LW No, ehdottomasti se kiinnostus ja yhteneväinen näkemys (siitä), että tarvitaan kestäviä ratkaisuja, että ei ole tulevaisuutta, yritys ei pärjää, jos ei lähde mukaan tälle polulle tai kehitä sitä polkua. 
Että siellä oli yrityksiä, jotka sanoivat, että tuntuu, että pitää olla tässä mukana, jos haluaa eteenpäin ne merkit ja sertit ovat tärkeä elinehto.  
Nyt jo osa asiakkaista kysyy ja ehkä tekee sen valintansa jonkin vastuullisen merkin perusteella. Ja sitten tosiaan, niin käyttää näitä kestäviä palveluita. Ja kestäväksi merkittyjä  
palveluita.  
Ja osalle, etenkin nuoremmille yrittäjille, tämä on elämäntapakysymys ja ihan itsestäänselvyys. 

EL: Joo, näkyy myös eroja ehkä siinä iässä ja sitten myös alueiden sisällä. Se oli sellainen yllättävä, että trendi, että siellä missä tätä työtä tehdään paljon (Helsingissä) niin siellä oli paljon enemmän kiinnostusta, mutta sitten semmoisissa missä ei vielä olla niin pitkällä, niin siellä oli myös vaikeata saada mukaan näitä yrityksiä. Mutta iloinen asiahan on, että oikeasti sitä kiinnostusta näkyy ja on jotenkin herätty tähän.  

AR: Ennen kuin lopetellaan tätä podcastia, niin olisiko vielä jotain mitä te haluaisitte nostaa noista tapaamisista esille? 

LW: Joo-o, no yrittäjät toivoivat konkreettista tekemistä muiden yrittäjien kanssa, vertaistukea ja sparrausta, opastusta ja aika moni toivoi lähitapaamisia.  
No, tässä viimevuoden aikana lopputulemana on kuitenkin ollut se, että verkkotapaamiset on vetäneet paremmin.  

EL: Joo, tässä on mun mielestä hyvä nostaa myös se, että ne yrittäjät, jotka on tulleet paikan päälle ja keskustelleet aiheesta yhdessä, ovat kuitenkin olleet todella tyytyväisiä ja melkein enemmän tyytyväisiä (siitä) että he ovat saaneet pallotella toisten ihmisten kanssa silleen ihan henkilökohtaisesti ja todenneet, että tämä on myös lieventänyt sitä painetta ja stressiä, että ei ole sellaista epävarmuutta tämän aiheen kanssa.  

LW: Totta. Ja tässä oikeastaan tulee se verkostoituminen esiin ja se, että kun ollaan siellä destinaatiossa, niin se että yritykset tekevät yhteistyötä ja mennään tätä kestävyyttä kohti yhdessä, se on tosi tärkeää. Ja niin kuin tuossa, tulikin jo ilmi, niin monella yrittäjällä oli kestävän kehityksen periaatteet jo käytössä, mutta he eivät ehkä olleet sanoittaneet sitä, eivätkä viesti siitä asiasta ulospäin asiakkaille, eikä aina kumppaneillekaan. Ja näkyväksi tekeminen on ehkä jäänyt puolitiehen. 

EL: Joo, ja sehän selittää sen, että meidän vastuullisuusviestintätyöpajamme on olleet niitä suosituimpia.  
 
AR: Kiitos teille Liisa ja Edvard! 

LW. Ja kiitos teille kuuntelijoille, että pysyitte mukana. Seuraava tämän sarjan podcastin teema on STF polun ensimmäinen askel: Sitoutuminen. Ja tällä askeleella varmistetaan, että yritys on tosissaan lähtiessään STF-kehittämispolulle ja että se on ottanut mukaan kaikki tarvittavat sidosryhmät. Ja tietenkin siellä yrityksen sisällä miettinyt, ketkä kaikki tätä asiaa meillä lähtee kehittämään, jotta se jalkautuu sinne joka kohtaan. Ja meille on tulossa kiinnostavia haastateltavia. Pysykää kuulolla.  

Tutustu myös CNE 2.0 projektin työpajatarjontaan. (Ne)löytyvät meidän kotisivultamme osoitteessa CNE.fi Sieltä löytyy lisätietoa projektista, aikatauluista ja löydätte tuon linkin myös tästä Podcastin tiedoista, biosta. 

LW: Kiitos! 

EL: Tack!